Istuskelin viikonlopun aikana 16 tuntia Patricia Hirnin ja Vappu Alatalon hyppyseminaarissa. Eväitä hyppykoulutukseen ja agilityyn sai aivan valtavasti, koulutus oli uskomattoman hyvä. Kirjoitin juuri kymmenen sivua muistiinpanoja puhtaaksi, joten tästäkin saisi romaanin, mutta pysytään nyt olennaisessa.

Naiset korostivat kovasti sitä, että koira on itse oman fysiikkansa asiantuntija, ja oikeanlaisilla harjoituksilla se pyrkii korjaamaan kroppaansa oikeaan suoritukseen. Se kuitenkin edellyttää sitä, että koiran syvät lihakset ovat kunnossa. Todella yllättävää oli se, että kurssin 15 agilityaktiivikoirasta parilla taisi olla tuo lihaskunto kohdillaan. Sohvin lihaksistohan tutkittiin reipas viikko sitten, ja todettiin syviä lihaksia löytyvän, mutta enemmänkin kuulemma voisi olla. Patricia (eläinfyssari) antoi turvallisia vinkkejä siihen, miten hyppäämisen kannalta olennaisia lapojen alla olevia, vatsan, selän sekä lonkkien ympärystän lihaksia voi jumpata itse.

Lisäksi oli puhetta urheilevan koiran optimaalisesta liikunnasta, kaksi tuntia hihnassa ja tunti vapaana päivittäin on kuulemma optimi. Göötin köyrystä selästä puhuttiin myös, ja Patrician mukaan syynä lantio-osan köyristämiseen on ainakin se, että koira ei saa tarpeeksi hidasta liikuntaa (käynti, ravi), vaan tekee kaiken laukassa. Saan siis unohtaa huonon omantunnon sen suhteen, että teen päivän pitkän lenkin oikeastaan aina ravissa ja hihnassa, ja lyhyemmät aamu/iltatallustelut niin, että Sohvi on vapaana.

Agilitypuolen anti oli aivan omaa luokkaansa! Nyt mulla on pitkäksi pitkäksi aikaa tietoa siitä, mitä teen hyppykoulutuksen kanssa jatkossa. Hyvin paljon olisi vielä opittavaa, toivottavasti nuo huippuasiantuntijat saadaan vielä joskus pitämään kurssia.

Sohvin osalta viikonlopun agilityt jäivät tähän penkkiurheilupuoleen...