Viime viikolla päästiin siis fyssarille, joka tutki Sohvia tuon nikamamuutoksen takia. Liikeradoissa ei ollut mitään poikkeavaa, ja lisäksi hyvä homma oli se, että lihaksistossakaan ei suurempia jumituksia. Vähän liikautteli nahkaansa lannerangan kohdalta tunnusteltaessa, mutta se on hyvin pientä. Tämä siis tarkoittaa suomeksi sitä, että tuo selkävika ei aiheuta tällä hetkellä ongelmia liikkumiseen. Fyssari näytti vihreää valoa harrastelulle, ja voinkin nyt jatkaa ihan hyvillä mielin agilitya, koska eläinlääkärikin totesi, että tällainen muutos tuskin tulee näkymään koiran elämässä mitenkään. Fyssari opasti noiden liikeratojen tarkastamisessa, joten nyt osaan katsoa itsekin koiran läpi aina silloin tällöin ja jos huomaan kipureagointia tai liikkumattomuutta johonkin suuntaan, niin sitten taas täytyypi ottaa yhteyttä viisaampiin.

Tästä riemastuneina tehtiin hyvä treeni la-aamuna, lyhyitä ratoja, joissa taas huomasin ohjauksen olevan ihan hukassa. Rutiini katoaa nopeasti tuommoisen vaikean koiran kanssa, joka menee kovaa, mutta ei lue vielä rataa tai irtoa. Äiti katseli videoita viikonloppuna ja totesi että "Sohvi osaa mutta Maria ei". Niinhän se aina on, koirat tuppaa olemaan fiksumpia, vaikka omistajat ois harrastaneet puolet elämästään :).
Tulevana viikonloppuna suuntaan kuuntelemaan (oletettavasti laadukkaaseen) hyppyseminaariin Seinäjoelle, jospa sitä sitten viisastuisi tuossa hyppytekniikan opettamisessa, eikä tulisi isosti möhlittyä Sohvin kanssa.

Ai niin, se meidän eka agitulos täytyy vielä laittaa tännekin. Lähdin päähänpistosta Laukaan epävirallisiin treenailemaan. Ei olla koskaan ennemmin menty 35-senttisiä aitoja, ihmettelin kun mölliradalla semmoiset oli... Sohvin rata on aina loppunut puomille, joten siihen asti siivosti ja vauhdilla, lopussa se sitten haisteli numerolappuja ja muuta mukavaa. Työvoitto oli kuitenkin paikallapysyminen lähdössä ja pinta-käskyn toimivuus, eli ihan alas asti ravatut kontaktit. Kun vaan muistais ettei ala sohimaan sinne jatkossakaan käsiensä kanssa, niin ongelma pysyy loitolla. Kahdella kieltovirheellä oltiin neljänsiä (8 osallistujaa). Sinänsä hauska kokemus ja yllättävää kyllä, paikalla oli myös pari muuta göötinomistajaa.