Jesh, sehän on jo maaliskuu! On pikkuisen koomista, että muutin Jyväskylästä pääkaupunkiseudulle, enkä ole eläissäni nähnyt tällaista lumentuloa kun nyt alkuvuodesta. Sehän on oikein hyvä juttu yhdistettynä siihen, että täytyy lähteä joka aamu töihin autolla, eikä kaupungin aurauskalusto taida "ihan" olla ajan tasalla. Noh, yli tästä, pianhan tuo lumi sulaa pois.

Täällä pystyy lenkkeilemään lähes täysin kevyen liikenteen väyliä pitkin. Nyt talvella on tullut tavaksi pitää Sohvia irti, koska kukaan ei pyöräile ja se on vaan niin kiltti. Ohittaa lähes kaiken ilman ongelmaa. Toki pistän kiinni jos tulee hankalan näköistä koiraa tai muuta vastaan. Ekat pari vuotta tuon otuksen elämästä epäilin tosissani, onko tässä nyt ihan mulle sopiva rotu. Nyt se alkaa kuitenkin olla niin OMA kun koira voi vaan olla ja helppous yhdistettynä siihen että se on kuitenkin pohjimmiltaan melkoinen kelmi, on todella hauska yhdistelmä.

Vaikka välillä olen sitä mieltä, että meidän kannattaisi pysyä ainoastaan lenkkipoluilla ja kotisohvalla, menin kuitenkin eilen maksamaan agilitylisenssin. Iltapäivä kului HAU:n viikonloppukurssilla ja pystyttiin vetäisemään treenirata ekalla yrittämällä nollana läpi. Se oli ehkä arviolta ykkös-kakkosluokan tasoa. Tietenkin niitä virheitä alkoi sit tulla kun lähdettiin kokeilemaan erilaisia juttuja ja hakemaan nopeampaa aikaa. Kompastuskivistä keinu on lähes selätetty, samoin rengas. Lähdössä pysyminen edelleen epävarma, kepit treenausvaiheessa. Mutta eiks ykkösissä nyt vähän saa ollakin... Katselin jo vähän kisoja tuohon kolmen viikon päähän... KÄÄK!!